Vuokratyövoima

Tässä tekstissä pohdin vuokratyötä työn teon mahdollisuutena sekä työelämään sijoittumisen näkökulmasta yleisesti. Lähteenä käytän Wikipedian määritelmää sekä VMP varamiespalvelun ja Eezy oyj:n sivustoja vuodelta 2020. 

Työvoiman vuokraus on sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa tarvitseva yritys (käyttäjäyritys) tekee sopimuksen toisen yrityksen (vuokrayritys) kanssa työntekijän vuokraamisesta vastiketta vastaan. Työn teko tapahtuu käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokrayrityksestä käytetään myös nimitystä henkilöstöpalveluyritys (Wikipedia 2020). 

Vakituisen tai määräaikaisen työn saaminen ei työmarkkinoille sijoittumisen ainoa vaihtoehto vaan monet toimialat käyttävät vuokratyövoimaa: teollisuudessa, asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä, myynnin ja kaupan alalla sekä kiinteistö- ja rakennusalan työtehtävissä. Yritysten lisäksi vuokratyövoimaa käyttävät kunnat, kuntayhtymät, säätiöt ja järjestöt. 

Ennen Väliasemalle työllistymistäni kartoitin henkilöstöpalveluyritysten työpaikkatarjontaa ja olin pilottivalmennuksessa. Kokemukseni mukaan valitsemani yritys tarjosi vaihtoehtoisen väylän työmarkkinoiden kartoittamiseen sekä töihin sijoittumiseksi. Omalla kohdallani valmennus ei päättynyt työsuhteeseen, mutta lähdin mukaan työllistävään akateemiseen koulutukseen. 

Vuokratyö sopii erilaisiin elämäntilanteisiin. Niin kuin minunkin kohdalla, vuokratyöyritys on tarjonnut arvokkaita kontakteja ja verkostoja työelämään sekä sellaisia kokemuksia, joita ei ole muutoin tarjolla. Työssä näkee uudenlaisia työyhteisöjä ja työskentelemisen tapoja sekä saa tuntumaa uusiin työyhteisöihin, ihmisiin ja tilanteisiin (vrt.VMP 2020).

Vuokratyön pilottihankkeessa sain tutustua uudenlaisiin mahdollisuuksiin ja eri toimialojen vaihtoehtoihin. Sain laajennettua kokemustani ja päivitettyä osaamistani monipuolisesti. 

Vuokratyön haasteita ovat työn jatkumisen ja työhön jatkosijoittumisen epävarmuus, vaihtelevat työympäristöt ja työajat sekä usein lisäksi palkkataso. Vuokratyön osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisella alalla on erilaisia toimijoita. Suurin osa henkilöstövuokrausyrityksistä pyrkii panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja vastuulliseen toimintaan (vrt. VMP 2020).

Jatkan vuokratyövoimayritysten palveluiden ja toiminnan seurantaa edelleen. Olen jättänyt muutamia avoimia hakemuksia ja tutustun vaihtoehtoihin myös jatkossa. Tarkoituksena on toimia henkilöstövuokrausalan verkostoissa sekä osallistua erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Rekrytorit tarjoavat uusia ideoita ja näkökulmia.

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com
 

Lähteet:  

Vuokratyövoima. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuokratyövoima. Viitattu 11.2.2020.
Vuokratyövoimaa yritykseesi. EezyVMP.   

https://www.vmp.fi/yrityksille/vuokratyovoimaa-nopeasti/#/. Viitattu 11.2.2020.

Motivaation voimalla

Vuoden 2020 kolmas blogitekstini käsittelee motivaatiota. Pohdin motivaation ulottuvuuksia sekä motivaation ja tavoitteiden asettamisen merkitystä. Lähteinä käytän Terveysverkko – sivuston materiaalia ja Trainer4you – sivuston materiaalia vuodelta 2020.

Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Motiivit suuntaavat päämääriin ja ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka määrää, miten vireästi ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa on suuntautunut (Terveysverkko 2020). 

Omasta kokemuksesta ja työkokemuksestani tiedän, että motivaatio toimia vaihtelee vireystilan ja työtehtävien kiinnostavuuden mukaan.  Työyhteisössä halut ja tarpeet voivat liittyä työtehtävien lisäksi haluun toimia sosiaalisissa suhteissa.  Väliasemalla olemme huomanneet kannustavuuden lisäävän motivaatiota sekä yhteistyötä. 

Ihminen on luontaisesti tavoitteisiin pyrkivä ja mitään arjessa tai elämässä ylipäätään tehtävää tekoa tai toimintoa ei tehdä ilman tavoitetta.  Esimerkiksi sohvalla makaamista tekemättä mitään voisi ajatella toiminnaksi, jolla ei ole mitään tavoitetta. Kun kysyy itseltään miksi heittäydyin sohvalle makaamaan, vastauksena saattaa olla “halu rentoutua tai vain halu hengähtää hetkeksi”. Tällöin omalle toiminnallemme asetettu tavoite on rentoutuminen (Trainer4you2020). 

Työyhteisössä olemme pohtineet tavoitteita työtehtävissä sekä yksilöllisesti. Tavoitteemme voivat näyttäytyä erilaisina. Ihminen ei tee asioita aina tietoisesti. Työssä tarvitaan luovia taukoja sekä suunnitelmallisuutta. Motivaatiota voidaan suunnata ja kehittää.

Motivaation löytämiseksi käytössämme on monia menetelmiä. Aluksi on pohdittava sitoutumista muutokseen. Mikä minulle on tärkeää ja millaisia asioita elämässä arvostan? Seuraavaksi täytyy pohtia tavoitteita ja niiden realistisuutta. Jos tavoitteet ovat mitattavissa olevia, niitä on helpompi edistää. 

Työssäni käytän päiväkirjamenetelmää motivaation ja työn tuloksellisuuden seuraamiseksi. Teemme ensin itsellemme mieluisat työtehtävät ja sen jälkeen pohdimme tärkeysjärjestystä.
 

Terveysverkko antaa hyviä vinkkejä motivaation seurantaan. Kehittymistä koskevan kirjoittelun lisäksi on hyödyllistä hankkia objektiivista palautetta ja välttää liian suuria tavoitteita. Sitoutuminen edes auttaa etenemistä, samaten kokemus vastuullisuudesta. 

Kannustetaan siis rohkeasti toisiamme kaikissa arjen pyörteissä ja motivaation voimalla.

Ulla Pellinen

Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Terveysverkko. Suomen terveysliikuntainstituutti (2020).  

https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/   Viitattu 31.1.2020.

Trainer4You – blogit. Mitä motivaatio oikeastaan on ja, mistä se kumpuaa? (2020) https://www.trainer4you.fi/blogi/ Viitattu 31.1.2020.

 

Verkostoja ja sosiaalisia suhteita

Tässä blogitekstissä pohdin sosiaalista verkostoa käsitteenä, kokemuksena sekä laajemmin yhteyden pidon muotona. Teksti pohjautuu Wikipedian määrittelyihin sekä Nyyti ry:n sivustoon. Nyyti ry on opiskelukykyä ja terveyttä editävä valtakunnallinen yhdistys, joka toimii Veikauksen tuotoilla.

Sosiaalisella verkostolla voidaan tarkoittaa sosiaalisia rakenteita, jotka koostuvat yksilöistä tai organisaatioista. Verkoston jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa yhdellä tai useammalla riippuvuussuhteella. Suhteita voivat olla esimerkiksi ystävyys, sukulaisuus tai yhteinen etu. Suhteet voivat perustua tietoon, uskomuksiin tai arvovaltaan (Wikipedia 2020).

Väliasemalla toimimme toisiimme nähden erilaisissa suhteissa. Työyhteisövalmennuksessa paikansimme suhteita ja rakenteita. Lisäksi mietimme esimerkiksi tiedon jakamisen sekä kannusteiden merkitystä. Meillä on työyhteisöön liittyvien verkostojen lisäksi monia eri merkityksen omaavia verkostoja.

Sosiaalinen verkosto ei tarkoita sitä, että tunnemme mahdollisimman paljon ihmisiä tai olemme luomassa jatkuvasti uusia kontakteja. Sosiaaliseen verkostoon kuuluvat merkitykselliset ihmiset ja tyytyväisyys suhteisiin. Hyvät verkostot lisäävät iloa, energiaa ja hyvinvointia.

Väliaseman osalta suurin osa pitää työkavereiden verkostoa hyödyllisenä ja merkitystä tuottavana. Keskustelu on vapaamuotoista ja neuvoja työkavereille annetaan tarpeen mukaan.

Sosiaalinen verkosto muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Uusia merkityksellisiä suhteita muodostuu ystävyyksistä, työpaikalla, suhteissa uusiin naapureihin jne. Muuttuvuutta lisää myös sosiaalisen median mukaan tulo verkostoissa. Esimerkiksi Facebook tarjoaa uusiakin verkostoitumisen muotoja.

Muuttuva verkosto vaatiii aktiivista ylläpitoa. Verkostoissa jaetaan kokemuksia ja kanusteita. Hankalissa elämäntilanteissa läheisiltä voi saada mötätuntoa ja konkreettista apua. Kuuntelemisen taitoja tarvitaan aina. 

Väliasemalla työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää erilaisissa työtilanteissa sekä yksilöllisen elämänkokonaisuuden merkityksen ymmärtämiseksi. Työyhteisömme suhteissa olemme kokeneet avoimuutta, luottamusta ja aitoa myötäelämistä.

Sosiaalisia tunnetaitoja ovat omien tunteiden havaitseminen ja nimeäminen, empatiataidot, kiintymyksen ilmaiseminen sekä toisten tunteiden kohtaaminen ja käsittely. Tarvitsemme keskustelevuutta, ongelmanratkaisuntaitoja sekä ryhmässä toimimisen taitoja.

Voimme arvioida omaa käyttäytymistämme itsenäisesti. Kaikilla on oikeus arvioida ajatuksia ja tunteita sekä ottaa itse vastuu ajatuksista, tunteista sekä niiden seurauksista. Suhteessamme muihin ihmisiin on tärkeää, että sosiaalinen verkosto vastaa tarpeitamme myös tunnetasolla.

Väliasemalla olemme harjoitelleet tunnetaitoja käytännönläheisesti työyhteisövalmennuksessa sekä Mindfulness – ryhmävalmennuksella. Koulutukset ovat johtaneet lisääntyneeseen avoimuuteen ja luottamuksen osoittamiseen sosiaalisissa suhteissa. Jatkamme työtä kohti entistäkin merkityksellisempiä työ- ja ihmissuhteita. 

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Nyyti ry. Verkkosivusto. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mina-ja-muut/ Viitattu 22.1.2020.
Sosiaalinen verkosto. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_verkosto . Viitattu 22.1.2020.

Työnhaun lyhyt oppimäärä

Tässä blogissa pohdin Ritva Katteliuksen ja Tom Jokisen Uraoppaan (2017) sisältöä analyyttisesti sekä käytännnön kokemuksiin pohjautuen. Lisäksi kuvailen miten Nokian Väliasema elää työelämän muutoksessa ja miten muutoksia otetaan vastaan.

Oppaassa kuvaillaan työelämän muutosta ja uutta toimintaympäristöä mahdollisuutena. Kyse on siitä miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan entistä paremmin. Muutos johtaa erilaisiin työllistymisen muotoihin sekä uusien haasteiden esille tuloon. Uraoppaassa (2017) kuvaillaan lisäksi työn hakemista koskevia muutoksia.

Nokian Väliasema vastaa toiminnallaan työelämän muutoksiin. Yksilö- ja ryhmävalmennus on innovatiivista, tulevaisuuteen suuntaavaa sekä muuttuvan toimintaympäristön huomioivaa. Motivoitumisen merkitys korostuu erityisesti.

Tammikuun 22. päivänä aloittaa toimintansa Työnhaku Akatemia. Akatemia keskittyy työnhakuun ja tuottaa työntekijäille uusia ideoita oman työnhaun kehittämiseksi. Kokoontumiset sisältävät yksilöllistä työnhakua, avointen työpaikkojen etsintää, ideoiden jakamista sekä työnhaun välineiden hiomista.

Urakehityksen vaiheita ja omia mahdollisuuksia voi kartoittaa monin eri tavoin. Elämäntilannetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Kokonaisuuteen kuuluvat työ, parisuhde, terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja itsensä kehittäminen ja sosiaaliset suhteet (Uraopas 2017).

Henkilökohtaisesti urarvalmennus (Akatemia) kannustaa miettimään, millaiselta toimialalta haet töitä ja millaisia tehtäviä haet. Oman alan kehitystä kannattaa seurata ja tietoja on tarpeen päivittää jatkuvasti. Toimialatietoa löytyy monien kanavien kautta esimerkkinä Linked In, rekrytointitapahtumat, tietokantahaut, alan blogit ja ajankohtaisohjelmat. Väliasemalla työtä tehdessä ja edetessä kannattaa luoda kontakteja rohkeasti ja luovasti. Tietojen järjetyksessä pitämiseksi kannattaa kirjoittaa päiväkirjaa tai tehdä ainakin muistiinpanoja työnhaun etenemisestä.

Uusille työmarkkinoille on tyypillistä useat työt, useampi työura sekä monenlaiset joustot. Työaikojen liukumat ja etätyö lisääntyvät. Työelämä sisältää paljon joustavuutta sekä uudenlaisen osaamisen käyttöön ottoa. Palkkaukseen vaikuttavat tehtävien vaativuus, henkilön pätevyys sekä työn tulokset (Uraopas 2017).

Työnhaku Akatemiassa tullaan pohtimaan työnhaun omanäköisyyttä sekä työnhaun sosiaalisia yhteisöjä. Uraoppaan (2017) mukaan positiivinen näkyminen sosiaalisessa mediassa on hyvä asia, kuten työnäytteiden tekeminenkin. Motivaatio ja innostuneisuus näkyvät haussa aina. Osaamista voidaan tuotteistaa sosiaalisesti sekä yksilöllisesti erilaisin menetelmin.

Väliaseman Työnhaku Akatemia tulee olemaan avoin keskustelufoorumi. Kokoontumisia pidetään alkuun kahdesti kuussa ja/tai tarpeen mukaan. Uraoppaat täydentävät konkreettista työnhakua ja suosittelen oppaiden lukua kaikille.

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Kattelius Ritva ja Jokinen Tom: Uraopas. Työelämän lyhyt oppimäärä 2017.

Koreila Anne: Työnhaku Akatemia. Koulutusmateriaalia 2020.

Valmennuksella voimavaroja ja työniloa

Vuosi on vaihtunut ja työt ovat käynnistyneet joulutauon jälkeen. Blogitekstissäni pohdin työhyvinvointia ja valmennusta käytännönläheisesti. Näkökulmina ovat työyhteisön voimavarat ja niiden vahvistaminen koulutuksella ja yhteisöllisesti.

Nokian Väliaseman työyhteisön koulutuspäivät pidettiin 28.-29.11.2019. Kouluttajana toimi työnohjaaja, työyhteisökouluttaja Arja Hämäläinen. Blogissani pohdin Arjan esille tuomia asioita sekä kuvailen yhteisöllisyyden monia merkityksiä.

Työyhteisössä keskustelevuus on voimavara ja avointa keskustelua tulee edistää ja vahvistaa kaikin tavoin. Hyvään kontaktiverkkoon liittyvät osallistuminen, vaikuttaminen sekä sitoutuminen ja motivaatio. Ryhmissä pohdimme vuorovaikutusvastuuta sekä työyhteisön pelisääntöjä. Vastuuseen liittyvät työn jakaminen, työn laatu, työilmapiiri sekä kyky ottaa esille haasteellisetkin asiat.

Keskustelevuuteen liittyvät viralliset ja epävirralliset keskustelut. Kahvi- ja taukokeskusteluilla on oma tärkeä merkityksensä. Viihtyminen ja avoimuus vaikuttavat työn tulokseen keskeisesti.
Palautetta annettaessa tärkeää on toistuvuus, vuorovaikutteisuus, välittömyys ja spontaanius.

Väliasemalla koemme keskustelevuuden, osallistumisen sekä vastuun jakamisen toimivan hyvin. Ryhmissä löysimme myös uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden parantamiseksi edelleen. Pohdimme millaisia asioita itsessämme arvostamme, mitä haluaisimme kehittää ja millaisia asioita haluaisimme vahvistaa ja/tai muuttaa.

Arjan johdolla pohdimme monipuolisesti sitä, millaisia aistikanavia viestinnässä käytämme. Toiset ihmiset puhuvat nopeasti, löytävät asioita muistista nopeasti ja viestivät nopeasti. Osalla ihmisistä nämä toiminnat tapahtuvat hitaammin ja harkitummin. Viestinnän tarkastelussa on erotettu visuaalinen aistikanava, auditiivinen aistikanava sekä kinesteettinen aistikanava. Osalla viestintä on monikanavaista ja osalla jokin kanavista painottuu erityisesti. Viestintätyyliä ja puhetapaa voi vaihtaa tilanteiden mukaan.

Toisen koulutuspäivän tehtävissä pohdimme esimiestaitoja ja hyvän esimiehen ominaisuuksia ryhmissä. Kirjasimme asioita ja työstimme niitä vapaamuotisesti. Kirjasimme johtamistaidot, persoonalliset ominaisuudet, kyvyn ilmaista asioita, kuuntelevuuden, osallistuvuuden, luotettavuuden ja vastuuttavuuden. Esimiestaitoihin liittyvät ryhmäprosessiosaaminen sekä erilaisten ryhmäprosessien hallinta.

Koulutuksen loppupuolella kartoitimme tunnetaitoja. Tunteiden käsittelyyn liittyvät tunteen kokeminen, tunteen tunnistaminen sekä tunteen ilmaiseminen. Surua, pettymystä, pelkoa, kiukkua, vihaa ja kateutta ei kannata pitää sisällään, koska ne voivat tuottaa esimerkiksi jännitystä, kireyttä, katkeruutta sekä syyllisyyden tunteita. Hyvä olo syntyy tunteita purkamalla, ilmaisemalla ja niitä sanoittamalla.

Väliaseman työporukkamme halusi antaa myönteistä palautetta koulutuspäivistä. Kaikille oli jäänyt mieleen asioita, jotka parantavat työssä viihtyvyyttä sekä ryhmissä toimimisen taitoja. Seuraavat koulutuksemme liittyvät Mindfulnessiin ja koulutukset jatkuvat tammikuussa 2020. 

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteenä

Hämäläinen Arja (2019). Työyhteisövalmennus. Luennot 28.11.-29.11.2019.