maanantai 27. huhtikuuta 2020

Välityömarkkinoista


Tässä blogitekstissä käsittelen välityömarkkinoita työnhakijoiden sekä työnantajien näkökulmista. Tarkoituksena on kuvailla välityömarkkinoita mahdollisuuksien tarjoajana. Lähteinä käytän Wikipediaa sekä Suomen sosiaali- ja terveys – järjestön tuottamaa materiaalia vuodelta 2019-2020.

Välityömarkkinat ovat vapaiden työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä olevaa työssä oloa, josta pyritään sijoittumaan vapaille työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat pääasiassa vaikeasti työllistyvät työnhakijat. Välityömarkkinat tarjoavat sosiaalisia suhteita, tukea sekä toimeentuloa (vrt. Wikipedia).


Työllisyyspoliittiset (TYPO) – hankkeet tarjoavat pidempään työttömänä olleille työnhakijoille työmahdollisuuden palkkatuella, työkokeilupaikkoja sekä valmennusta. Tunnista työkykysi työelämään – hankkeen tavoitteita ovat asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen, työmarkkinavalmiuksien parantaminen sekä oman ratkaisun löytäminen työelämään tai koulutukseen sijoittumiseksi. 


Välityömarkkinat jakautuvat työllistymistavoitteen ja tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden perusteella kahteen tyyppiin: välityömarkkinoilta henkilön odotetaan siirtyvän suhteellisen nopeasti avoimille työmarkkinoille työvoimakoulutuksen ja palkkatuen turvin, kun taas välittävillä työmarkkinoilla tarvitaan laajempia kuntouttavia toimenpiteitä. Palveluohjaus sekä työkyvyn monipuolinen kartoitus ohjaavat välityömarkkinoille ja työmarkkinoille sijoittumista(vrt. Wikipedia).

Tarvelähtöisyys

Tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin investoiminen on keino lisätä palveluvalikoimaa ja edistää ihmisten työllistymistä. Palvelut kuuluvat eri palvelualoille ja palvelupolut voivat olla monimuotoisia. Keskustelua käydään erityisesti palvelujen saatavuudesta ja oikea-aikaisuudesta.
Suomen sosiaali- ja terveys ry on toteuttanut julkaisun välityömarkkinoista sekä palveluun liittyvistä suosituksista. Suositukset (2019) koskevat tarvelähtöisyyttä ja monipuolista yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Suositusten mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus löytää polku työelämään, osallisuuteen sekä omien voimavarojen, osaamisen ja kykyjen mukaiseen työhön.

Suosituksissa kuvaillaan, miten järjestöjen, säätiöiden, sosiaalisten yritysten ja kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Tähän liittyy palvelutarpeiden kartoitusta, palvelumuotoilua sekä räätälöimistä. Tarvelähtöisten palveluja tuottavien tahojen kannattaa tehdä yhteistyötä moniammatillisesti sekä jakaa resursseja tarkoituksenmukaisemmin. Palveluja tarjotaan limittäin ja yhtäaikaisesti (Soste 2019).

Väliaseman hankkeessa asiakkuusprosessia on kehitetty monipuolisesti. Palvelua tarkastellaan yksilön tarpeista käsin ja kokonaisuutena. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti ja erilaisten työmarkkinatahojen kanssa. Muuttuvat elämäntilanteet otetaan palvelussa huomioon ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnetään kaikissa vaiheissa. Asiakkaan / työntekijän palvelupolku etenee vaiheittain. Työmarkkinavalmiuksia käydään läpi yhteisissä palavereissa säännöllisesti. Seurannan välineinä ja onnistumisen mittareina käytetään asiakkuuskyselyjä, kykyviisaria sekä työhönsijoittumisen ja työuralla etenemisen seurantatietoja.

Suosituksissa mainitaan palveluiden ja tuen tarjoamisen lisäksi myös sopivan työn luomista sekä työelämän rakenteiden muuttamista. Yhtenä tavoitteena on sekin, että ihmiset pääsevät osaksi yhteisöä ja voivat sieltä käsin saada ja kehittää itselle sopivaa osallisuutta sekä ohjatusti sopivaa palvelupolkua. (vrt. Soste suositukset 2019). Uuden työn luomisen mahdollisuuksia on monia.

Ulla Pellinen

Lähteet:
Välityömarkkinat. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lity%C3%B6markkinat. Viitattu 27.4.2020.
Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. Välityömarkkinoiden yhteistyöryhmä 2019. Suomen sosiaali- ja terveys ry. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Osallisuuden merkityksestä


Tässä blogitekstissä pohdin osallisuutta ja osallistumista hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tiedonlähteenä käytän Wikipediaa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustoa.

Osallisuus tarkoittaa monia perusarjessa ilmeneviä asioita.

Wikipedian määritelmän mukaan osallisuus ymmärretään yleensä tunteena, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi opiskelun, työn, harrastus- tai järjestötoiminnan kautta. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. Osallisuudessa yhdistyvät tieto, taito ja toiminta erilaisin painotuksin (vrt. Wikipedia).

Yhteiskunnassa osallisena oleminen tarkoittaa jokaisen mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Kansallisella tasolla osallisuus vaikuttaa demokratian keskeisenä rakenteena. Tällöin kansalaisella on oikeus tasavertaisena osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen (vrt. Wikipedia).

Väliaseman työyhteisössä osallisuutta esiintyy yhteisöllisellä tasolla sekä suhteessa työtehtävien jakoon. Toiminnassamme keskeistä on tavoitteellisuus, kannustavuus, kehittyvyys, vastuuttavuus sekä tasa-arvoisuus. Muuttuvissa olosuhteissa ja toimintaympäristössä osallisuus on jokaiselle tärkeää.

Sosiaalinen osallisuus

Erityisesti THL käsittelee osallisuuden teemaa ja merkitystä monipuolisesti: Ihmisen osallisuuden aste ja yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtelevat elämänkulun ja -tilanteiden mukaisesti. Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot toimivat suojaavina tekijöinä ihmisten hyvinvoinnin vajeita ja syrjäytymistä vastaan. 


Luottamus antaa lupauksen pysyvyydestä. Se edellyttää yhteyttä ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Kun ihmiset luottavat toisiinsa, he voivat kunnioittaa toisiaan ja uskaltavat myös tunnustaa riippuvuutensa muista.Toimeentulo tarvitaan hengissä ja terveenä pysymiseen ja toimimiseen. Tieto ja taito ovat yksin tai yhdessä hankittua osaamista, jonka jakamisesta ja käyttämisestä neuvotellaan erilaisissa kokonaisuuksissa. Palvelut ovat hyödykkeitä, joilla täydennetään yksilöllisiä tai yhteisiä toiminnan edellytyksiä.

Ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi toiminnassa. Elämän mieli ja yhteiset merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa ihmisten, taiteen tai luonnon kanssa. Merkitykset varastoituvat ajatuksiin, kokemuksiin ja muistoihin esimerkiksi sanoina, kuvina, sävelinä, tunteina ja aistimuksina.Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan mahdollisesta toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan omaan käyttöönsä. Yhteys omiin voimavaroihin luo tunteen elämän tasapainoisuudesta myös muutosten keskellä.  

Muutoksessa osallisuuden muotoja ja merkitystä kannattaa pohtia yksilön vastuu sekä uudenlaisten osallisuuden muotojen kautta. Sosiaalinen osallisuus voi toteutua osittain verkkovälitteisesti ja puhelimitse. Myös verkossa voidaan tehdä töitä, vahvistaa hyvinvointia sekä jakaa/muodostaa yhteisiä merkityksiä. Kannustetaan toisiamme vahvistamaan yhteisöllistä osallisuutta ja voimavaroja.

Ulla Pellinen

Lähteet:

Mitä sosiaalinen osallisuus on?  https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ THL sosiaalisen osallisuuden sivusto. Viitattu 30.3.2020.