Oppimistyyleistä

Tässä blogitekstissä käsittelen oppimistyylejä. Kuvailen erilaisia oppimistyylejä ja niiden merkitystä työyhteisöllisenä voimavarana. Lähteenä käytän Wikipedian määritelmää sekä Opetushallituksen julkaisua Erilaiset oppijat – monta tapaa oppia. Julkaisu liittyy samannimiseen hankkeeseen, joka on toteutettu vuosina 2004-2006.

Oppimistyyli on yksilön tiedostamaton taipumus käyttää tietynlaisia opiskelutapoja ja tekniikoita. Ihmiset jakautuvat oppimistyylimallien mukaan eri tavoilla toimiviin yksilöihin ja ryhmiin. Yksilöllistä oppimistyyliä voidaan selvittää esimerkiksi kyselylomakkeella tai psykologisella testillä. Osa malleista perustuu ajatukseen oppimistyylien biologisesta alkuperästä ja toisten mukaan oppimistyyli on ajan myötä muuttuva ominaisuus (vrt. Wikipedia 2020). 

Väliasemalla työskennellessä olen perehtynyt erilaisiin oppimistyyleihin henkilökohtaisesti sekä yhteisöllisesti.

Oppimisympäristöllä ja kokemuksilla on oppimisessa keskeinen merkitys. Omat havainnot ja tulkinnat vaikuttavat nekin. Valmennuksella etsimme omia vahvuuksia ja kohtaamme haasteita yhteisesti. Tulevaisuuden luotaaminen on yksi tärkeimmistä näkökulmista. 

Väliaseman valmennus muistuttaa rakenteeltaan opetussuunnitelman rakennetta. Työntekijällä on ympärillään yhteisö ja valmennus toteutuu yksilöllisesti ja tarvepohjaisesti. Omaa suunnitelmaa seurataan, arvioidaan ja tarkistetaan koko Väliasemalla työskentelyn ajan. Oma oppimistyyli liittyy tiedonhankinnan ja jäsentämisen taitoihin. Oppimistyyli näkyy myös tapana tehdä työtä (vrt. Erilaiset oppijat - hanke).

Oppimistyylillä hahmotetaan todellisuutta ja osallistutaan siihen. Tyyli näkyy tapana keskittyä asioihin ja käsitellä niitä ja palauttaa asioita mieleen ja tapana olla vuorovaikutuksessa. Vaikeankin asian opiskelu itselle sopivalla tavalla on tarkoituksenmukaista. Työntekijä voi itse valita tilanteeseen ja oppimisympäristöön sopivan menetelmän. Ryhmätilanteissa itsetuntemus vahvistaa muiden erilaisten työtapojen hyväksymistä (vrt. Erilaiset oppijat – hanke).

Olemme keskustelleet Väliasemalla oppimaan oppimisen taidoista. 

Oppimistyylien osalta itseohjautuvuus, tavoitteellisuus, motivaatio ja erilaisten menetelmien tuntemus vaihtelevat. Tietous työntekijöiden erilaisista oppimistyyleistä tulee esille valmennuksen avulla sekä työarjessa. Työyhteisöllemme on tyypillistä hyväksyvyys ja kokemusten jakaminen. Oman oppimisen seurannassa esille nousevat itsearviointi, oma aktiivisuus osallistua, oppimisjärjestelyt sekä oppimisympäristö oppimisen mahdollisuutena. Etsimme väyliä työelämään sijoittumiseksi.

Oppimistyyleihin ja työn tuloksellisuuden seuraamiseksi olen pohtinut päiväkirjamenetelmän lisäksi mind map –menetelmän käyttöön ottoa. 

Erilaiset oppijat – hankkeen materiaalista löytyy oppimis- ja työtyyliin seurantaan liittyviä työkaluja. Oppimistyylin osalta tarkoitukseni on seurata omaa työskentelyä ja toiminnallisuutta, ympäristön virallisia ja epävirallisia vaikutteita, fyysistä kuntoa ja rytmin säännöllisyyttä sekä asenteita, motivaatiota ja mieltymyksiä.  

Toivottavasti blogini avaa näköaloja oppimistyylien maailmaan sekä omien vahvuuksien hyödyntämiseksi käytännön työssä. 

Ulla Pellinen  
Nokianvs@gmail.com

Oppimistyyli. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppimistyyli. Viitattu 18.2.2020.

Erilaiset oppijat – monta tapaa oppia. Opetushallitus 2006.
http://projekti.kpedu.fi/data/liitteet/27bfccdf1205406c8d3d596ec6fd9dae.pdf. Viitattu 18.2.2020.

Vuokratyövoima

Tässä tekstissä pohdin vuokratyötä työn teon mahdollisuutena sekä työelämään sijoittumisen näkökulmasta yleisesti. Lähteenä käytän Wikipedian määritelmää sekä VMP varamiespalvelun ja Eezy oyj:n sivustoja vuodelta 2020. 

Työvoiman vuokraus on sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa tarvitseva yritys (käyttäjäyritys) tekee sopimuksen toisen yrityksen (vuokrayritys) kanssa työntekijän vuokraamisesta vastiketta vastaan. Työn teko tapahtuu käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokrayrityksestä käytetään myös nimitystä henkilöstöpalveluyritys (Wikipedia 2020). 

Vakituisen tai määräaikaisen työn saaminen ei työmarkkinoille sijoittumisen ainoa vaihtoehto vaan monet toimialat käyttävät vuokratyövoimaa: teollisuudessa, asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä, myynnin ja kaupan alalla sekä kiinteistö- ja rakennusalan työtehtävissä. Yritysten lisäksi vuokratyövoimaa käyttävät kunnat, kuntayhtymät, säätiöt ja järjestöt. 

Ennen Väliasemalle työllistymistäni kartoitin henkilöstöpalveluyritysten työpaikkatarjontaa ja olin pilottivalmennuksessa. Kokemukseni mukaan valitsemani yritys tarjosi vaihtoehtoisen väylän työmarkkinoiden kartoittamiseen sekä töihin sijoittumiseksi. Omalla kohdallani valmennus ei päättynyt työsuhteeseen, mutta lähdin mukaan työllistävään akateemiseen koulutukseen. 

Vuokratyö sopii erilaisiin elämäntilanteisiin. Niin kuin minunkin kohdalla, vuokratyöyritys on tarjonnut arvokkaita kontakteja ja verkostoja työelämään sekä sellaisia kokemuksia, joita ei ole muutoin tarjolla. Työssä näkee uudenlaisia työyhteisöjä ja työskentelemisen tapoja sekä saa tuntumaa uusiin työyhteisöihin, ihmisiin ja tilanteisiin (vrt.VMP 2020).

Vuokratyön pilottihankkeessa sain tutustua uudenlaisiin mahdollisuuksiin ja eri toimialojen vaihtoehtoihin. Sain laajennettua kokemustani ja päivitettyä osaamistani monipuolisesti. 

Vuokratyön haasteita ovat työn jatkumisen ja työhön jatkosijoittumisen epävarmuus, vaihtelevat työympäristöt ja työajat sekä usein lisäksi palkkataso. Vuokratyön osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisella alalla on erilaisia toimijoita. Suurin osa henkilöstövuokrausyrityksistä pyrkii panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja vastuulliseen toimintaan (vrt. VMP 2020).

Jatkan vuokratyövoimayritysten palveluiden ja toiminnan seurantaa edelleen. Olen jättänyt muutamia avoimia hakemuksia ja tutustun vaihtoehtoihin myös jatkossa. Tarkoituksena on toimia henkilöstövuokrausalan verkostoissa sekä osallistua erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Rekrytorit tarjoavat uusia ideoita ja näkökulmia.

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com
 

Lähteet:  

Vuokratyövoima. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuokratyövoima. Viitattu 11.2.2020.
Vuokratyövoimaa yritykseesi. EezyVMP.   

https://www.vmp.fi/yrityksille/vuokratyovoimaa-nopeasti/#/. Viitattu 11.2.2020.

Motivaation voimalla

Vuoden 2020 kolmas blogitekstini käsittelee motivaatiota. Pohdin motivaation ulottuvuuksia sekä motivaation ja tavoitteiden asettamisen merkitystä. Lähteinä käytän Terveysverkko – sivuston materiaalia ja Trainer4you – sivuston materiaalia vuodelta 2020.

Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Motiivit suuntaavat päämääriin ja ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka määrää, miten vireästi ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa on suuntautunut (Terveysverkko 2020). 

Omasta kokemuksesta ja työkokemuksestani tiedän, että motivaatio toimia vaihtelee vireystilan ja työtehtävien kiinnostavuuden mukaan.  Työyhteisössä halut ja tarpeet voivat liittyä työtehtävien lisäksi haluun toimia sosiaalisissa suhteissa.  Väliasemalla olemme huomanneet kannustavuuden lisäävän motivaatiota sekä yhteistyötä. 

Ihminen on luontaisesti tavoitteisiin pyrkivä ja mitään arjessa tai elämässä ylipäätään tehtävää tekoa tai toimintoa ei tehdä ilman tavoitetta.  Esimerkiksi sohvalla makaamista tekemättä mitään voisi ajatella toiminnaksi, jolla ei ole mitään tavoitetta. Kun kysyy itseltään miksi heittäydyin sohvalle makaamaan, vastauksena saattaa olla “halu rentoutua tai vain halu hengähtää hetkeksi”. Tällöin omalle toiminnallemme asetettu tavoite on rentoutuminen (Trainer4you2020). 

Työyhteisössä olemme pohtineet tavoitteita työtehtävissä sekä yksilöllisesti. Tavoitteemme voivat näyttäytyä erilaisina. Ihminen ei tee asioita aina tietoisesti. Työssä tarvitaan luovia taukoja sekä suunnitelmallisuutta. Motivaatiota voidaan suunnata ja kehittää.

Motivaation löytämiseksi käytössämme on monia menetelmiä. Aluksi on pohdittava sitoutumista muutokseen. Mikä minulle on tärkeää ja millaisia asioita elämässä arvostan? Seuraavaksi täytyy pohtia tavoitteita ja niiden realistisuutta. Jos tavoitteet ovat mitattavissa olevia, niitä on helpompi edistää. 

Työssäni käytän päiväkirjamenetelmää motivaation ja työn tuloksellisuuden seuraamiseksi. Teemme ensin itsellemme mieluisat työtehtävät ja sen jälkeen pohdimme tärkeysjärjestystä.
 

Terveysverkko antaa hyviä vinkkejä motivaation seurantaan. Kehittymistä koskevan kirjoittelun lisäksi on hyödyllistä hankkia objektiivista palautetta ja välttää liian suuria tavoitteita. Sitoutuminen edes auttaa etenemistä, samaten kokemus vastuullisuudesta. 

Kannustetaan siis rohkeasti toisiamme kaikissa arjen pyörteissä ja motivaation voimalla.

Ulla Pellinen

Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Terveysverkko. Suomen terveysliikuntainstituutti (2020).  

https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/   Viitattu 31.1.2020.

Trainer4You – blogit. Mitä motivaatio oikeastaan on ja, mistä se kumpuaa? (2020) https://www.trainer4you.fi/blogi/ Viitattu 31.1.2020.