Inovoidaan yhdessä

Olen pohtinut teksteissäni oppimista, yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia työyhteisössä eri näkökulmista. Tällä kertaa blogitekstin aiheena on sosiaaliset innovaatiot. Teksti perustuu Innokylän (2019) aineistoon sekä VTM Simo Lehtelän julkaisuun vuodelta 2019. Julkaisun otsikkona on Näkökulmia sosiaalisiin innovaatioihin ja niiden arviointiin.

Sosiaalinen innovaatio tarkoittaa uudenlaista ratkaisua, kuten palvelua, tuotetta, toimintatapaa, prosessia tai instituutiota, joka vastaa sosiaaliseen tarpeeseen tehokkaammin kuin olemassa olevat ratkaisut.

Väliasemalla kehitetään uusia ratkaisumalleja aidosti ja aidossa työympäristössä. Yhteisöllisyydellä luodaan kannusteita ja uudenlaisia näkökulmia työhön. Ratkaisut ovat kaikilla erilaisia, henkilökohtaisia ja monessa tapauksessa innovatiivisia.

Innovaatioiden kehittämisen tulee perustua kysyntään ja tiettyihin määriteltyihin tarpeisiin. Kehittäminen ei tapahdu ennalta määrättyjen vaiheiden kautta vaan sitä tehdään verkostomaisesti, eri paikoissa ja limittäin. Prosessin aikana käydään keskusteluja tavoitteista, tarpeista, kehittävän ratkaisun elementeistä jne.

Väliasemalla jalostamme oppimiamme asioita käytännössä sekä työuralla etenemiseksi.  Tarvepohjaisuus lisää motivaatiota ja tuloksellisuutta. Kehittyminen tapahtuu yksin ja yhteisöllisesti.

Verkostoon tai kehittäjäyhteisöön kuuluvat ammattilaiset, organisaation johtotaso sekä parhaimmillaan lisäksi poliittiset päättäjät. Toimijat tuovat työhön omat panoksensa muovaamalla ja muotoilemalla työtä.

Persoonallinen ja luova ote työhön lisäävät työssä oppimisen ja etenemisen mahdollisuuksia sekä tuloksellisuutta. Työllistymisen polut ja onnistumiset tulee tehdä näkyviksi saattaa laajempaan tietoisuuteen.

Sosiaalisen innovaation arvo muodostuu konkreettisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kehitetyt ratkaisut voivat olla eri ympäristöissä erilaisia. Innovaatioiden arvioinnin menetelmiä on monia: voimme arvioida esimerkiksi kehittämisen tavoitteita ja päämääriä, ympäristöä tai sovellusarvoa.  

Keskustelevuus on kehitystä ja kehittymistä. Toivottavasti työympäristömme tarjoaa innovatiivisuutta ja aikaa kehittymiselle jatkossakin.

Ulla Pellinen

nokianvs@gmail.com

Lähteenä

Simo Lehtelä & Juha Koivisto. Näkökulmia sosiaalisiin innovaatioihin ja niiden arviointiin (THL). Työpaperi 7/2019. 20 sivua. Helsinki 2019.

Palvelumuotoilu Väliasemalla

Kuluneiden työviikkojen aikana olen tutustunut palvelumuotoilun käsitteeseen sekä palvelumuotoilua käsittelevään kirjallisuuteen oppimisen sekä kehittämistyön näkökulmista. Tarkoitukseni on pohtia palvelumuotoilua teoreettisesti ja käytännön toimintaan liittyen. Kirjallisuuslähteenä työssä käytän Juha Tuulanniemen toimittamaa Palvelumuotoilun kirjaa vuodelta 2011. Toisena lähteenä tekstissä ovat Wikipedian (2019) palvelumuotoilun määritelmää koskevat kuvaukset.

Palvelumuotoilu on osaamista

Palvelumuotoilu ei ole ainoastaan uusi innovaatio vaan kyky yhdistellä vanhoja asioita uudella tavalla.

Väliasemalla palvelumuotoilu on ennen kaikkea osaamista ja jakamista. Työntekijät toimivat tavoitteellisesti ja täydentävät toistensa osaamista. Työhön kuuluvat omat projektit ja työtehtävät. Osaaminen näkyy konkreettisina tuotteina ja erilaisten palveluiden muodossa.

Ihminen on palvelun keskiössä

Ihminen on keskeinen osa palvelua, kun keskustelemme asiakkaan palvelukokemuksesta. Palvelutapahtuman aikana hän muodostaa kokemuksensa palveluista henkilö- ja tilannekohtaisesti. Tilanteisiin liittyvät palveluprosessi, työtavat, tilat ja vuorovaikutus.

Väliasemalla ihmisiä kannustetaan työarjessa. Asiakas on mukana palvelutapahtumassa ja tulkitsee kokemuksiaan vuorovaikutustilanteissa. Persoonallisuudesta ja yksilöllisyydestä tehdään yhteinen voimavara.

Asiakasarvosta

Arvo voidaan jakaa laadulliseen ja määrälliseen arvoon. Laadullista arvoa ovat esimerkiksi muotoilu ja asiakaskokemus ja määrällistä arvoa ovat esimerkiksi hinta ja tekninen laatu. Palvelun arvo konkretisoituu, kun joku kokee tietyn asian tai/ja palvelun arvoksi.

Arvolupaus määrittelee ja kuvaa tuotteen, määrittelee kohderyhmän, kertoo asiakashyödyn ja kuvaa miksi tuote on ainutlaatuinen.
Asiakas vertaa kokemustaan aiempiin kokemuksiin, toiveisiin, tarpeisiin, yrityksen tarjoamaan viestintään sekä maineeseen.

Väliasemalla arvoa luodaan suunnitelmallisuudella, tavoitteellisuudella sekä yhteistoiminnan muodossa. Työllistymiseen liittyviä suunnitelmia seurataan yksilöllisesti sekä tarpeen mukaan asioita päivittäen.

Väliasemalla tilat ovat toimivat ja niiden viihtyisyyden eteen tehdään töitä yhteisesti. Työtiloissa näkyy innovatiivisuus ja tilojen käytön joustavuus.

Prosessit

Palvelussa kaikki prosessit voidaan määrittää yksityiskohtaisesti. Palvelujen tuottamiseen tarvittavia prosesseja voidaan muuttaa ja kehittää.

Väliasemalla työllistymissuunnitelmia käsitellään prosessin omaisesti. Ammatillista osaamista ja työelämätaitoja kehitetään päivittäisessä työssä. Eteneminen tapahtuu yksilöllisesti.

Palvelumuotoilu sisältää edellisen kuvauksen lisäksi muitakin kiinnostavia asioita, mutta tässä kohtaa jätän työni keskeneräiseksi. Jatkan kirjallisuuteen tutustumista.

Ulla Pellinen
nokianvs@gmail.com

Lähteet: Tuulanniemi Juha: Palvelumuotoilu. 2011.

Palvelumuotoilu Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Palvelumuotoilu.23.10.2019.

Väliasemalla tapahtuu

Aloitin työt Nokian Väliasemalla 1.10.2019. Tarkoitukseni on kirjoittaa päiväkirjaa työkokemuksistani sekä oppimistani asioista yleisesti.

Tutustuminen alkoi perehdytyksellä sekä kuukausipalaverin merkeissä. Olen lukenut kirjallista materiaalia ja nyt tutustuin työtiloihin konkreettisesti. Ensimmäisten päivien aikana olen käynyt keskusteluja Väliasemasta työpaikkana ja työtehtävistä vapaamuotoisesti. Kuvaukset työn kiinnostavuudesta ja työnhaun eri vaiheista sekä valmennuksesta ovat jääneet mieleen erityisesti.

Olen päässyt luontevasti mukaan taukokeskusteluihin ja työyhteisön jäseneksi. Sain oman työpisteen ja olen aloittanut kirjoitustyöt. Väliasemalla keskusteluilmapiiri on avoin ja ideoinnin mahdollistava. Jatkan työtä ammatillisen osaamiseni päivittämiseksi.

Tätä tekstiä kirjoitan Jari Hakasen (2011) Työn imu – kirjan innoittamana. Hakasen (2011) kuvauksen mukaan työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Ihminen kokee työnsä mielekkäänä ja työhön liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Omistautuminen tarkoittaa merkityksellisyyttä, inspiraatiota ja haasteellisuutta yhteisessä työssä. Viihdyn hyvin kehittämistyön parissa, koska se vastaa koulutustani. Vetovoimaa työhön koen kirjoittamistyössä sekä oppimisen mahdollisuuksiin liittyen.

Väliasema työpaikkana tarjoaa monia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehittämistyöhön. Työyhteisön vuorovaikutukseen kuuluvat esimiehen ja työyhteisön tuki, arkinen huomaavaisuus sekä palaute ja arvostus yleisesti. Yhteiset päivittäiset kohtaamiset lisäävät ja vahvistavat hyvinvointia. Työtä halutaan tehdä ja yhteisöllisyys on voimavara.

Henkilökohtaisessa valmennuksessa olen tutustunut Kykyviisariin. Olemme kartoittaneet tilannettani, vahvuuksiani sekä kehittämiskohteita. Vastausten perusteella työ- ja toimintakykyni ovat hyvällä tasolla: osallistuminen lisää hyvinvointiani ja terveelliset elintavat auttavat pitämään vireyttä yllä. Hyvä osaaminen ja osaamisen kehittäminen toteutuvat päivittäisessä työssä. Sen sijaan panostusta kannattaa lisätä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi. Väliaseman valmennuksella olen saanut palautetta työntekijänä, voimavarojeni suuntaamiseksi ja jatkotyöskentelyyn liittyen.

Ensimmäiset työviikot ovat olleet antoisia ja työtehtävät ovat vastanneet odotuksiani. Tarkoitukseni on jatkaa kirjoittamistyön parissa. Yhdessä oppimisen hetkiä kannattaa jakaa.

Ulla Pellinen
nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Hakanen J.J.: Työn Imu. Työterveyslaitos. Helsinki 2011.