Verkostoja ja sosiaalisia suhteita

Tässä blogitekstissä pohdin sosiaalista verkostoa käsitteenä, kokemuksena sekä laajemmin yhteyden pidon muotona. Teksti pohjautuu Wikipedian määrittelyihin sekä Nyyti ry:n sivustoon. Nyyti ry on opiskelukykyä ja terveyttä editävä valtakunnallinen yhdistys, joka toimii Veikauksen tuotoilla.

Sosiaalisella verkostolla voidaan tarkoittaa sosiaalisia rakenteita, jotka koostuvat yksilöistä tai organisaatioista. Verkoston jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa yhdellä tai useammalla riippuvuussuhteella. Suhteita voivat olla esimerkiksi ystävyys, sukulaisuus tai yhteinen etu. Suhteet voivat perustua tietoon, uskomuksiin tai arvovaltaan (Wikipedia 2020).

Väliasemalla toimimme toisiimme nähden erilaisissa suhteissa. Työyhteisövalmennuksessa paikansimme suhteita ja rakenteita. Lisäksi mietimme esimerkiksi tiedon jakamisen sekä kannusteiden merkitystä. Meillä on työyhteisöön liittyvien verkostojen lisäksi monia eri merkityksen omaavia verkostoja.

Sosiaalinen verkosto ei tarkoita sitä, että tunnemme mahdollisimman paljon ihmisiä tai olemme luomassa jatkuvasti uusia kontakteja. Sosiaaliseen verkostoon kuuluvat merkitykselliset ihmiset ja tyytyväisyys suhteisiin. Hyvät verkostot lisäävät iloa, energiaa ja hyvinvointia.

Väliaseman osalta suurin osa pitää työkavereiden verkostoa hyödyllisenä ja merkitystä tuottavana. Keskustelu on vapaamuotoista ja neuvoja työkavereille annetaan tarpeen mukaan.

Sosiaalinen verkosto muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Uusia merkityksellisiä suhteita muodostuu ystävyyksistä, työpaikalla, suhteissa uusiin naapureihin jne. Muuttuvuutta lisää myös sosiaalisen median mukaan tulo verkostoissa. Esimerkiksi Facebook tarjoaa uusiakin verkostoitumisen muotoja.

Muuttuva verkosto vaatiii aktiivista ylläpitoa. Verkostoissa jaetaan kokemuksia ja kanusteita. Hankalissa elämäntilanteissa läheisiltä voi saada mötätuntoa ja konkreettista apua. Kuuntelemisen taitoja tarvitaan aina. 

Väliasemalla työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää erilaisissa työtilanteissa sekä yksilöllisen elämänkokonaisuuden merkityksen ymmärtämiseksi. Työyhteisömme suhteissa olemme kokeneet avoimuutta, luottamusta ja aitoa myötäelämistä.

Sosiaalisia tunnetaitoja ovat omien tunteiden havaitseminen ja nimeäminen, empatiataidot, kiintymyksen ilmaiseminen sekä toisten tunteiden kohtaaminen ja käsittely. Tarvitsemme keskustelevuutta, ongelmanratkaisuntaitoja sekä ryhmässä toimimisen taitoja.

Voimme arvioida omaa käyttäytymistämme itsenäisesti. Kaikilla on oikeus arvioida ajatuksia ja tunteita sekä ottaa itse vastuu ajatuksista, tunteista sekä niiden seurauksista. Suhteessamme muihin ihmisiin on tärkeää, että sosiaalinen verkosto vastaa tarpeitamme myös tunnetasolla.

Väliasemalla olemme harjoitelleet tunnetaitoja käytännönläheisesti työyhteisövalmennuksessa sekä Mindfulness – ryhmävalmennuksella. Koulutukset ovat johtaneet lisääntyneeseen avoimuuteen ja luottamuksen osoittamiseen sosiaalisissa suhteissa. Jatkamme työtä kohti entistäkin merkityksellisempiä työ- ja ihmissuhteita. 

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Nyyti ry. Verkkosivusto. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mina-ja-muut/ Viitattu 22.1.2020.
Sosiaalinen verkosto. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_verkosto . Viitattu 22.1.2020.

Työnhaun lyhyt oppimäärä

Tässä blogissa pohdin Ritva Katteliuksen ja Tom Jokisen Uraoppaan (2017) sisältöä analyyttisesti sekä käytännnön kokemuksiin pohjautuen. Lisäksi kuvailen miten Nokian Väliasema elää työelämän muutoksessa ja miten muutoksia otetaan vastaan.

Oppaassa kuvaillaan työelämän muutosta ja uutta toimintaympäristöä mahdollisuutena. Kyse on siitä miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan entistä paremmin. Muutos johtaa erilaisiin työllistymisen muotoihin sekä uusien haasteiden esille tuloon. Uraoppaassa (2017) kuvaillaan lisäksi työn hakemista koskevia muutoksia.

Nokian Väliasema vastaa toiminnallaan työelämän muutoksiin. Yksilö- ja ryhmävalmennus on innovatiivista, tulevaisuuteen suuntaavaa sekä muuttuvan toimintaympäristön huomioivaa. Motivoitumisen merkitys korostuu erityisesti.

Tammikuun 22. päivänä aloittaa toimintansa Työnhaku Akatemia. Akatemia keskittyy työnhakuun ja tuottaa työntekijäille uusia ideoita oman työnhaun kehittämiseksi. Kokoontumiset sisältävät yksilöllistä työnhakua, avointen työpaikkojen etsintää, ideoiden jakamista sekä työnhaun välineiden hiomista.

Urakehityksen vaiheita ja omia mahdollisuuksia voi kartoittaa monin eri tavoin. Elämäntilannetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Kokonaisuuteen kuuluvat työ, parisuhde, terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja itsensä kehittäminen ja sosiaaliset suhteet (Uraopas 2017).

Henkilökohtaisesti urarvalmennus (Akatemia) kannustaa miettimään, millaiselta toimialalta haet töitä ja millaisia tehtäviä haet. Oman alan kehitystä kannattaa seurata ja tietoja on tarpeen päivittää jatkuvasti. Toimialatietoa löytyy monien kanavien kautta esimerkkinä Linked In, rekrytointitapahtumat, tietokantahaut, alan blogit ja ajankohtaisohjelmat. Väliasemalla työtä tehdessä ja edetessä kannattaa luoda kontakteja rohkeasti ja luovasti. Tietojen järjetyksessä pitämiseksi kannattaa kirjoittaa päiväkirjaa tai tehdä ainakin muistiinpanoja työnhaun etenemisestä.

Uusille työmarkkinoille on tyypillistä useat työt, useampi työura sekä monenlaiset joustot. Työaikojen liukumat ja etätyö lisääntyvät. Työelämä sisältää paljon joustavuutta sekä uudenlaisen osaamisen käyttöön ottoa. Palkkaukseen vaikuttavat tehtävien vaativuus, henkilön pätevyys sekä työn tulokset (Uraopas 2017).

Työnhaku Akatemiassa tullaan pohtimaan työnhaun omanäköisyyttä sekä työnhaun sosiaalisia yhteisöjä. Uraoppaan (2017) mukaan positiivinen näkyminen sosiaalisessa mediassa on hyvä asia, kuten työnäytteiden tekeminenkin. Motivaatio ja innostuneisuus näkyvät haussa aina. Osaamista voidaan tuotteistaa sosiaalisesti sekä yksilöllisesti erilaisin menetelmin.

Väliaseman Työnhaku Akatemia tulee olemaan avoin keskustelufoorumi. Kokoontumisia pidetään alkuun kahdesti kuussa ja/tai tarpeen mukaan. Uraoppaat täydentävät konkreettista työnhakua ja suosittelen oppaiden lukua kaikille.

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteet:

Kattelius Ritva ja Jokinen Tom: Uraopas. Työelämän lyhyt oppimäärä 2017.

Koreila Anne: Työnhaku Akatemia. Koulutusmateriaalia 2020.

Valmennuksella voimavaroja ja työniloa

Vuosi on vaihtunut ja työt ovat käynnistyneet joulutauon jälkeen. Blogitekstissäni pohdin työhyvinvointia ja valmennusta käytännönläheisesti. Näkökulmina ovat työyhteisön voimavarat ja niiden vahvistaminen koulutuksella ja yhteisöllisesti.

Nokian Väliaseman työyhteisön koulutuspäivät pidettiin 28.-29.11.2019. Kouluttajana toimi työnohjaaja, työyhteisökouluttaja Arja Hämäläinen. Blogissani pohdin Arjan esille tuomia asioita sekä kuvailen yhteisöllisyyden monia merkityksiä.

Työyhteisössä keskustelevuus on voimavara ja avointa keskustelua tulee edistää ja vahvistaa kaikin tavoin. Hyvään kontaktiverkkoon liittyvät osallistuminen, vaikuttaminen sekä sitoutuminen ja motivaatio. Ryhmissä pohdimme vuorovaikutusvastuuta sekä työyhteisön pelisääntöjä. Vastuuseen liittyvät työn jakaminen, työn laatu, työilmapiiri sekä kyky ottaa esille haasteellisetkin asiat.

Keskustelevuuteen liittyvät viralliset ja epävirralliset keskustelut. Kahvi- ja taukokeskusteluilla on oma tärkeä merkityksensä. Viihtyminen ja avoimuus vaikuttavat työn tulokseen keskeisesti.
Palautetta annettaessa tärkeää on toistuvuus, vuorovaikutteisuus, välittömyys ja spontaanius.

Väliasemalla koemme keskustelevuuden, osallistumisen sekä vastuun jakamisen toimivan hyvin. Ryhmissä löysimme myös uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden parantamiseksi edelleen. Pohdimme millaisia asioita itsessämme arvostamme, mitä haluaisimme kehittää ja millaisia asioita haluaisimme vahvistaa ja/tai muuttaa.

Arjan johdolla pohdimme monipuolisesti sitä, millaisia aistikanavia viestinnässä käytämme. Toiset ihmiset puhuvat nopeasti, löytävät asioita muistista nopeasti ja viestivät nopeasti. Osalla ihmisistä nämä toiminnat tapahtuvat hitaammin ja harkitummin. Viestinnän tarkastelussa on erotettu visuaalinen aistikanava, auditiivinen aistikanava sekä kinesteettinen aistikanava. Osalla viestintä on monikanavaista ja osalla jokin kanavista painottuu erityisesti. Viestintätyyliä ja puhetapaa voi vaihtaa tilanteiden mukaan.

Toisen koulutuspäivän tehtävissä pohdimme esimiestaitoja ja hyvän esimiehen ominaisuuksia ryhmissä. Kirjasimme asioita ja työstimme niitä vapaamuotisesti. Kirjasimme johtamistaidot, persoonalliset ominaisuudet, kyvyn ilmaista asioita, kuuntelevuuden, osallistuvuuden, luotettavuuden ja vastuuttavuuden. Esimiestaitoihin liittyvät ryhmäprosessiosaaminen sekä erilaisten ryhmäprosessien hallinta.

Koulutuksen loppupuolella kartoitimme tunnetaitoja. Tunteiden käsittelyyn liittyvät tunteen kokeminen, tunteen tunnistaminen sekä tunteen ilmaiseminen. Surua, pettymystä, pelkoa, kiukkua, vihaa ja kateutta ei kannata pitää sisällään, koska ne voivat tuottaa esimerkiksi jännitystä, kireyttä, katkeruutta sekä syyllisyyden tunteita. Hyvä olo syntyy tunteita purkamalla, ilmaisemalla ja niitä sanoittamalla.

Väliaseman työporukkamme halusi antaa myönteistä palautetta koulutuspäivistä. Kaikille oli jäänyt mieleen asioita, jotka parantavat työssä viihtyvyyttä sekä ryhmissä toimimisen taitoja. Seuraavat koulutuksemme liittyvät Mindfulnessiin ja koulutukset jatkuvat tammikuussa 2020. 

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com

Lähteenä

Hämäläinen Arja (2019). Työyhteisövalmennus. Luennot 28.11.-29.11.2019.