Ergonomian merkityksestä

Tässä blogitekstissä pohdin ergonomiaa eri näkökulmista. Lähteenä käytän Wikipedian määritelmää sekä Työterveyslaitoksen Ergonomia-aiheista sivustoa. Ergonomiatietoa sivustolle ovat koonneet Työterveyslaitoksen asiantuntijat Irmeli Pehkonen, Eija Haukka ja Nina Nevala. 

Wikipediassa kuvaillaan ergonomiaa monipuolisesti. Määritelmän mukaan ergonomia on ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä, jossa tavoitteena on turvallisuus, terveys sekä järjestelmien häiriötön ja tehokas toiminta. Wikipedian kuvausta mukaillen ergonomia jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen, joita on tärkeä käsitellä toisiinsa liittyvinä sekä erillisesti:

Fyysinen ergonomia käsittelee ihmiskehon vastauksia fyysisiin ja fysiologisiin kuormiin. Alaan liittyvät esimerkiksi työpisteen tila ja työvaatimukset ja riskitekijät. Näitä ovat toisto, värinä, voima, epämiellyttävät asennot jne. Fyysisen ergonomian mittaamiseen monet työpaikat panostavat nykyisin kohtalaisen hyvin. 

Kognitiivisen ergonomian alalla tutkitaan älyllisiä prosesseja, kuten havaitsemista, tarkkaavaisuutta, kognitioita, muistivarastoja sekä niiden vaikutuksia suhteessa muihin ihmisiin ja systeemiin. Alan aiheisiin kuuluvat älyllinen työnkuormitus, valppaus, päätöksen tekeminen, inhimilliset virheet, päätösten tekeminen, tietokoneen vuorovaikutus ja harjoittelu. Työpakat ovat kiinnostuneita kognitiivisesta ergonomiasta enevissä määrin muun muassa tietotyön yleistymisen johdosta.

Organisatorinen ergonomia käsittelee sosioteknisten järjestelmien, kuten organisaatiorakenteiden, käytäntöjen ja prosessien optimointia. Alan tutkimusta tehdään vuorotyöstä, aikatauluttamisesta, työtyytyväisyydestä, motivaatioteoriasta, valvonnasta, ryhmätyöskentelystä, etätyöstä ja etiikasta. Organisatorinen ergonomia liittyy työhyvinvointiin ja sen mittaamiseen keskeisesti.

Ergonomiaa Väliasemalla

Fyysiseen ergonomiaan liittyvät työjärjestelyt sekä työpisteiden toimivuuden seuranta. Työnjaolla vaikutetaan työn vaatimuksiin. Hyvinvointikoulutuksessa olemme harjoitelleet työpisteillä liikkumista ja erilaisia työasentoja. Olemme tehneet lisäksi rentoutusharjoituksia.

Kognitiivinen ergonomia tulee esille työnjaon ja työtehtävien suunnittelussa sekä työn seurannassa joustavasti. Työn tuloksellisuuden seuranta tapahtuu yksilöllisiä voimavaroja huomioiden. Kognitiivinen ergonomia liittyy organisatoriseen ergonomiaan työn aikatauluttamisen, prosessien suunnittelun sekä motivaation ja työtyytyväisyyden seurannan muodossa.

Osallistuvassa suunnittelussa
 

hyödynnetään käyttäjien tietoja, kokemuksia ja tuntemuksia. Osallistuvan suunnittelun etuna on oppimisprosessin aikana syntyvä tieto, joka parantaa ratkaisuja, niiden käyttöönottoa ja osallistujien sitoutumista tehtäviin muutoksiin. Työterveyslaitoksella osallistuvaa muutosta ovat käsitelleet Irmeli Pehkola, Eija Haukka ja Nina Nevala. 

Väliasemalla työn etenemistä, sujuvuutta sekä tehtäviin osallistumista tarkastellaan yksilöllisesti. Työntekijöitä pyritään sitouttamaan työhön ja itseohjautuvuutta pyritään vahvistamaan. Tarkoituksemme on jatkaa osallistuvaa suunnittelua ja ergonomiaan panostamista työyhteisössämme tulevaisuudessakin. 

Ulla Pellinen
Nokianvs@gmail.com
Lähteet:

Ergonomia. Wikipedia.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Ergonomia

Pehkonen Irmeli , Haukka Eija ja Nevala Nina. Ergonomia. Työterveyslaitoksen nettisivusto. https://www.ttl.fi/tyontekija/tuki-liikuntaelinten-terveys/ergonomia/  . Viitattu 4.3.2020.