Tässä blogitekstissä käsittelen välityömarkkinoita
työnhakijoiden sekä työnantajien näkökulmista. Tarkoituksena on kuvailla
välityömarkkinoita mahdollisuuksien tarjoajana. Lähteinä käytän Wikipediaa sekä
Suomen sosiaali- ja terveys – järjestön tuottamaa materiaalia vuodelta
2019-2020.
Välityömarkkinat ovat vapaiden työmarkkinoiden ja
työttömyyden välillä olevaa työssä oloa, josta pyritään sijoittumaan vapaille
työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat pääasiassa vaikeasti työllistyvät
työnhakijat. Välityömarkkinat tarjoavat sosiaalisia suhteita, tukea sekä
toimeentuloa (vrt. Wikipedia).
Työllisyyspoliittiset (TYPO) – hankkeet tarjoavat
pidempään työttömänä olleille työnhakijoille työmahdollisuuden palkkatuella,
työkokeilupaikkoja sekä valmennusta. Tunnista työkykysi työelämään – hankkeen
tavoitteita ovat asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja
vahvistaminen, työmarkkinavalmiuksien parantaminen sekä oman ratkaisun
löytäminen työelämään tai koulutukseen sijoittumiseksi.
Välityömarkkinat jakautuvat työllistymistavoitteen ja
tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden perusteella kahteen
tyyppiin: välityömarkkinoilta henkilön odotetaan siirtyvän suhteellisen
nopeasti avoimille työmarkkinoille työvoimakoulutuksen ja palkkatuen turvin,
kun taas välittävillä työmarkkinoilla tarvitaan laajempia kuntouttavia
toimenpiteitä. Palveluohjaus sekä työkyvyn monipuolinen kartoitus ohjaavat
välityömarkkinoille ja työmarkkinoille sijoittumista(vrt. Wikipedia).
Tarvelähtöisyys
Tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin investoiminen on keino
lisätä palveluvalikoimaa ja edistää ihmisten työllistymistä. Palvelut kuuluvat
eri palvelualoille ja palvelupolut voivat olla monimuotoisia. Keskustelua
käydään erityisesti palvelujen saatavuudesta ja oikea-aikaisuudesta.
Suomen sosiaali- ja terveys ry on toteuttanut julkaisun
välityömarkkinoista sekä palveluun liittyvistä suosituksista. Suositukset
(2019) koskevat tarvelähtöisyyttä ja monipuolista yhteistyötä palveluiden
tuottamisessa. Suositusten mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus löytää
polku työelämään, osallisuuteen sekä omien voimavarojen, osaamisen ja kykyjen
mukaiseen työhön.
Suosituksissa kuvaillaan, miten järjestöjen, säätiöiden,
sosiaalisten yritysten ja kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä tulee
vahvistaa. Tähän liittyy palvelutarpeiden kartoitusta, palvelumuotoilua sekä
räätälöimistä. Tarvelähtöisten palveluja tuottavien tahojen kannattaa tehdä
yhteistyötä moniammatillisesti sekä jakaa resursseja tarkoituksenmukaisemmin. Palveluja
tarjotaan limittäin ja yhtäaikaisesti (Soste 2019).
Väliaseman hankkeessa asiakkuusprosessia on kehitetty
monipuolisesti. Palvelua tarkastellaan yksilön tarpeista käsin ja
kokonaisuutena. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti ja erilaisten
työmarkkinatahojen kanssa. Muuttuvat elämäntilanteet otetaan palvelussa
huomioon ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnetään kaikissa vaiheissa.
Asiakkaan / työntekijän palvelupolku etenee vaiheittain. Työmarkkinavalmiuksia käydään
läpi yhteisissä palavereissa säännöllisesti. Seurannan välineinä ja
onnistumisen mittareina käytetään asiakkuuskyselyjä, kykyviisaria sekä
työhönsijoittumisen ja työuralla etenemisen seurantatietoja.
Suosituksissa mainitaan palveluiden ja tuen tarjoamisen
lisäksi myös sopivan työn luomista sekä työelämän rakenteiden muuttamista.
Yhtenä tavoitteena on sekin, että ihmiset pääsevät osaksi yhteisöä ja voivat
sieltä käsin saada ja kehittää itselle sopivaa osallisuutta sekä ohjatusti
sopivaa palvelupolkua. (vrt. Soste suositukset 2019). Uuden työn luomisen mahdollisuuksia on monia.
Ulla Pellinen
Lähteet:
Välityömarkkinat. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lity%C3%B6markkinat.
Viitattu 27.4.2020.
Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. Välityömarkkinoiden
yhteistyöryhmä 2019. Suomen sosiaali- ja terveys ry. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf
